<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">urmaksen mietteitä.</title>
  <updated>2019-10-01T12:48:15+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://juora2.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://juora2.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>juora2</name>
    <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[MOSS]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[MOSS<br /><br />British Museumissa avattiin 4. lokakuuta ajankohtaisten brittikuvanveistäjien töitä esittelevä näyttely "Statuephilia," jonka mielenkiintoisin teos on Marc Quinnin 50 kg:n painoinen egyptiläistyylinen kultainen patsas "Siren." Sen hinta on n. 1 900 000 €. Patsaan mallina hankalassa jooga-asennossa on istunut hypersupermalli Kate Moss. Moss on esiintynyt Quinnin töissä aiemminkin. Patsas vuodelta 2006 "Sphinx" esitti supermallia jooga-asennossa.<br /><br />Tästä Sphinxistä patsaan nimenä en ole varma. Se saattaa olla myös jonkin Marc Quinnin silloisen taidenäyttelyn nimi. Sfinkseillä oli muinaisessa Egyptissä naisen pää ja leijonan ruumis. Kreikkalaiset kehittivät edelleen sfinskejä, sfinskit saivat itselleen rinnat. Quinnin sfinskit ovat vieläkin kehittyneempiä; niillä on rintaliivit ja alushousut.<br /><br />Huomasin juuri, että sfinski on kuin s-finski. pienikokoinen suomalainen. Oheiset Kate Mossin kuvat esittävät näinollen myös pienikokoisia suomalaisnaisia. Sigurd Wettenhovi-Aspa aikoinaan todisti muinaiset epyktiläiset suomalaisten sukulaisiksi. Olihan muinaisten egyptiläisten neekeri "ne hassi kuss," eli selvästi "ne haisee kuselle." Ainakin vähintäin kielisukulaisia.<br /><br />Näitä patsaiden kuvia tuskin uhkaa sensuuri tuon niin kuuluisan älypään valvojan "Toivakan Totuuden Torvi" eli "Järjen'Jättiläinen" - "rakkaalla" lapsosella on Jyrki Järventauksen lisäksi monta nimeä - taholta. Onhan Katella sentään asusteinaan rintsikat ja stringit!<br /><br />Toinen kiintoisa taiteilija näyttelyssä on Banksy -  anarkistiarkititaiteilija, poliisia pakoileva ja graffiteilla aloittanut Banksy. Katso Googlen kuvahaulla hänen töitään, myös Quinnin.<br /><br />Nyt kavalkaadi Marc Quinniä. Aluksi "Siren," sitten sfinksejä.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001834.jpg" alt="2001834.jpg" /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001822.jpg" alt="2001822.jpg" /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001825.jpg" alt="2001825.jpg" /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001828.jpg" alt="2001828.jpg" /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001830.jpg" alt="2001830.jpg" /><br /><br /><br />Banksyn huumoria.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/2001839.jpg" alt="2001839.jpg" /><br /><br /><br />Jos ei roskia voi maton alle lakasta....<br />Niin pyyhkästään pois silmistä ainakin johonkin...<br /><br />On tullut taas kymysyksen vuoro. Jatkan tutulla Älypää-TV-linjalla.<br /><br />MIKÄ NÄISTÄ ON MIKA HÄKKISEN TYTTÄREN NIMI?<br />A    ALATI<br />B    SILLOIN TÄLLÖIN<br />C    AINA<br />D    JOSKUS<br /><br />VATSAUS on tavanomainen eli Cee.<br /><br />Lapsosista, joita Älypää Oy ja sen omistaja Sanoma Oy epäeettisesti riistää, ei kukaan tiennyt tai osannut päätellä oikeaa vastausta. Missä on Totuuden Torvien Tonava silloin, kun valvojaa tarvittaisiin? Aiheellinen kysymys Järjen'Jättiläiselle!<br /><br />Hyviä Öitä tai Nukkukaa Hyvin!<br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Langetkaa Loveen!]]></summary>
    <published>2008-10-21T18:04:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:38+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/moss"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/moss</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[MONIMIELISET JUTUT]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Itse on puhu kaksimielisiä juttuja, en ainakaan usein. Juttuni ovat sensijaan yleensä kyllä monimielisiä, niistä voi usein löytää monta näkökulmaa, jos lukee tarkasti.<br /><br />On aivan suurenmoinen asia se, että voimme käsittää asiat eri tavoin. Älypään valvojat näkevät vain yhden suppean putkinäkymän tai oikeammin; eivät ymmärrä oikeasti alkuunkaan lukemaansa. Tuli siitäkin äskettäin kokemusta, josta kokemuksesta kerron joskus myöhemmin.<br /><br />Mainitsemani käsitysten erilaisuus ei koske vain kirjoitettua tekstiä. Esim. kuvataiteen kohdalla pätee sama juttu. Otan esimerkiksi taiteilijat Diego Velásquez'n, Eugène Delacroix'n ja Edouard Manet'n, joiden aiheita Pablo Picasso on taiteillut uudelleen.<br /><br />Lukijoillani on muodostunut tietty mielikuva Picassosta. Siihen tuskin kuuluu se, että Pablo arvosti suuresti hyviä kuvataiteilijoita, "vanhanaikaisiakin."<br /><br />Näytän muutaman esimerkin, miten Picasso käsitteli uudelleen aiempien kuvataiteilijoiden aiheita. Picasso todella kunnioitti esikuviaan. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991209.jpg" alt="1991209.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Velázques: "Les menines, kamarineidot." 1657, Madridin Pradomuseo.</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991205.jpg" alt="1991205.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Picasson näkemys kamarineidoista. 1957, </span><br style="font-style:italic;" /><span style="font-style:italic;">Barcelonan Picassomuseo. </span><br /><br />Koira on muuttunut kissaksi 300 vuoden  kuluessa.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991189.jpg" alt="1991189.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Eugène Delacroix: "Algerian naiset, femmes d'Alger." 1834, Paris, Musée du Louvre.</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991198.jpg" alt="1991198.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">San Francisco Museum of Modern Art. 1955.</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991191.jpg" alt="1991191.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Edouard Manet: "Le déjeuner sur l'herbe." 1862-1863, </span><br style="font-style:italic;" /><span style="font-style:italic;">Paris, Musée d'Orsay. </span><br /><br />Jumppa'Jaska varmaan innostuisi sensuroimaan, jos tietäisi taulun osoitteen. Pariisin d'Orsayn museossa kun on hänen mielestään epäilyttävää siveetöntä taidetta, kuten esim. "Maailman alkuperä." Tässäkin taulussa on nyt naisia ilman rintsikoita ja jopa vieläpä ilman nimettömiä housuja. Todella tuomittavaa siveettömyyttä ruokapöydässä tai kylvyssä..<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1991202.jpg" alt="1991202.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Picasson näkemys aiheesta. Paris, Musée Picasso. </span><br /><br />Jumppa'Jaska rivakkana Juntti'Jaskana sanoisi: "Hyi, hyi! keskimmäisen naisen posliinipillu näkyy!"<br /><br />Näinhän meillä on näkemyseroja. Tuomitsisisko Jumppa'Jaskan lailla nämä näkemyserot. Vai kannattaisitko ajatusta: "Eläköön se pieni ero!"<br /><br />Mennäänpä taiteesta talouteen eli traditionaalinen  kymysys tulee talouden alalta.<br /><br />PALJONKO OLI INFLAATIO ZIMBABVESSA HEINÄKUUSSA 2008?<br /><br />A    3,6 %<br />B     5,7 %<br />C    321 000 000 %<br />D    11 000 000 %<br /><br />VATSAUS ON CEE. <br /><br />Todellakin sosialisti Robert Mugave on saanut Afrikan vauraan entisen vilja-aitan talouden päälaelleen. Ennen Zimbablessa, entinen nimi Rhodesia, oli keskimääräinen elinikä 60 vuotta eli Afrikan korkein. En tiedä tämän päivän lukua, v. 2006 se oli 42 vuotta.<br /><br />Mugaven hyperinflaatiota voi verrata Saksan Weimarin tasavallan aikaiseen tai sitä vielä aikaisempaan bolsevikkien hyperinflaatioihin. <br /><br />321 000 000 % oli menneen heinäkun inflaatio. Kesäkuussa se oli ollut "vain" 11 000 000 %.<br />3,6 % on EU:n inflaatio syyskuussa ja 5,7 % Suomen vastaava luku.<br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Huvia Öitä tai Nukkukaa Hyvin!<br />Langetkaa Loveen!<br /><br />]]></summary>
    <published>2008-10-17T11:45:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:40+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/monimieliset-jutut"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/monimieliset-jutut</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[TERVE!  ELÄMÄ VOITTAA! ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Olen todella monisairas. Ohitusleikkaus on koettu, samoin monet veridopingit ja Epot. Vaivana ovat diabetes, sydän- ja verisuonitauti, sydämen vajaatoiminnot, kihti, munuaisvaivat, Guillen-Barren syndrooman jälkivaikutukset, iskias yms., Monet näistä peijuuneista johtuvat ylipainosta. <br /><br />Pekka Puska, Diabetesliitto, Sydänliitto ja muut terveysfasistit pitävät kyllä huolen, että taatusti lihomme.<br /><br />Parikymmentä vuotta sitten suomalainen söi voita 17 kg vuodessa  ja oli yleensä kohtuupainoinen. Nyt syömme vain 1,5 kg, mutta suurin osa meistä on rajusti ylipainoisia. Terveellistä ruokavaliollamme seurataan mm. Argentiinassa, siellä terveysfasistiemme ohjeilla lihotetaan lihakarjaa.<br /><br />Rasvasta on fasistien toimesta tehty pahin ihmisen vihollinen. Maissa, joissa käytetään runsaasti rasvaa, esimerkkinä vaikka Ranska, on kuitenkin pieni sydänkuolleisuus. Vähärasvaisissa maissa on tilanne täysinpäinvastainen<br /><br />Uskoni kaloreihin katosi armeijan käytyäni. Kun astuin isänmaan palvelukseen, painoin puolet nykyisestä elopainostani. Astuin helmikuussa 1960 UudJP:hen vain <br />67-kiloisena. ViikkoSanomien legendaarinen toimittajavainaa Sakari Räsänen painoi 100 kg. Hänet tunnettiin aluksi alokas Pulskana, myöhemmin myös viekä alikersantti Pulskana. Ei enää kokelas tai vänrikki Pulskana.<br /><br />Söimme samat ruoat, teimme samat raskaat liikuntatemput.<br />Jättäessämme armeijan hynttyyt painoimme kumpikin samat 84 kiloa. Siitä lähtien en ole uskonut terveysfasistien ruokailuneuvoja kaloreista. Käytän jatkuvasti tervettä maalaisjärkeä. <br /><br />Laihduin aikoinaan vuodessa 18 kg painoon 102 kg. Lääkäriystäväni paheksuivat: "Olet laihduttanut väärin!" Kuitenkin hyvä kolesterolini tuplaantui, huono puolittui. Näiden suhde oli erinomainen. Pääsin lähes eroon diabetes- ja verenpainelääkkeistä. Voin erittäin hyvin. <br /><br />Olin kuitenkin heikko. Luovuin ympäristön painostuksesta vähähiilihydraattisesta Antti Heikkilän dieetistä. Heikkilä on kirosana monille lekureille. Painoni nousi hiljalleen <br />ennätyslukuun 133 kg. Olin nyt suurmies, mutta se ei lohduttanut.<br /><br />Nyt tunnen olevani eri lääkärikäsitysten mannekiini. Voin hyvin pahoin. Painan 120 kg, veren hemoglobiini on 90 (alaraja miehillä134) ja munuaisarvo crea on 289, kun hyväksyttävä yläraja on 100!<br /><br />Arkkitehtien ohella lääkärien asiakkaat ovat näitä ammattilaisia viisaampia. On vaikeaa tunnustaa tätä.<br />Tunnustankin sen vain (ja hyvin harvoin) lääkärien osalta. <br />Olen huomannut, että vanhat lääkärit ovat parempia, vaikka heidän koulutuksessaan ei ollut nykytietoa. Heillä on sen sijaan tavattoman iso etu nuoriin lääkäreihin verrattuna. Heillä on KOKEMUSTA.<br /><br />Näin me olimme vanhaan hyvään aikaan! Meillä ei ollut paino-ongelmia.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972063.jpg" alt="1972063.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Ennen olimme sopivanpainoisia</span><br /><br />Toisin on nyt.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972055.jpg" alt="1972055.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Nyt olemme läskejä</span><br /><br />Ero Amadeo Modiglianin ja Ferdando Boteron naisten kesken on todella huomattava. Tuskin Pekka Puska ottaa tätä eroa kuitenkaan kontolleen, vaikka syitä olisi?<br /><br />Tyt toiseen aiheeseen. Olen inholla ja kauhulla, kuten me teekkarit tapaamme sanoa, seuranut älypäätä TV:ssä. <br />Netissä älypäällä on osio "Keskustelut." Keskusteluissa on kohta "Älypää," jossa on monia keskustelunaiheita. Mm. "Älypää TV:ssa." Siellä Chantal kysyy:<br />Uteliaisuudesta kysyn, että kuinka moni on seurannut tai osallistunut Älypään tv-visaan ja millaisia kokemuksia?<br />Yritin vastata Chantalin kysymykseen. Yritykseksi jäi. <br />En muistanut, että Älypää noudattaa Valko-Venäjän  Aljaksandr Lukasenkan kutyymiä. Arvostella ei saa, kiitokset toki sallitaan.<br /><br />Ja sitten kymysykseen. Dementia iski, joten en muista, olenko jo aikaisemmin esittänyt kysymyksen ÄlypääTV:stä.<br /><br />Älypään lapsosista ei kukaan tiennyt oikeaa vastausta. <br /><br />KYMYSYS.<br /><br />PALJONKO ON VARTTITUNTI?<br /><br />A    60 MIN<br />B    45 MIN<br />C    15 MIN<br />D    30 MIN<br /><br />VATSAUS<br /><br />Oikea vatsaus on C eli varttitunti on 15 min.<br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Nukkukaa Hyvin tai Hyvää Yötä!<br />Langetkaa Loveen!<br /><br />]]></summary>
    <published>2008-10-09T13:41:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:42+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/terve-elama-voittaa"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/terve-elama-voittaa</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[KISUMIRRIT]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Kisumirriyhtye (Suomessakin vieraillut) Pussycat Dolls on saavuttanut melkoisen maailmanmaineen.<br /><br />Nuorisomusaa tunnen kovin  huonosti. Kisumisujen ulkonäköön pystyn ottamaan vähän paremmin kantaa. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972052.jpg" alt="1972052.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Kisumisunukkeja edestäpäin catwalkin kissakävelyllä</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972068.jpg" alt="1972068.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Catwalkin Kisumisunukkeja perästäpäin</span><br /><br />Kisumisut ovat saaneet leegion ihailijoita. Eräs fanclubinsa on Pussycat Scooter Clup. Tässä eräitä sen jäseniä.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972064.jpg" alt="1972064.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Kisumisufaneja edestäpäin</span><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972066.jpg" alt="1972066.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Kisumisufaneja perästäpäin</span><br /><br />On taas kymysyksen vuoro. (Toivattavasti en ole julkaissut tätä aikaisemmin? Dementia synnyttää muistikatkoja!)<br /><br />Lainaan nyt Älypää Oy:n televiossa jo ainakin huhtikuun alusta lähtien pyörineen Suomen Suurimman Tietovisan Älypään kysymystä. Kysymysten vastaukset rahastaa Älypää Oy Sanoma Oy:n omistamilla kanavilla 4 ja Jim.<br /><br />KYMYSYS:<br /><br />MIKÄ VALTIO ON RUOTSIN LÄNSINAAPURI?<br /><br />A    NORJA<br />B    SUOMI<br />C    BELGIA<br />Q    ISLANTI<br /><br />Tulevaisuuden toivoistamme ei kukaan tiennyt oikeaa vastausta! Tietävätkö lukijani? Vatsaus ei tälä kertaa olekaan tavanomainen Cee. Olisiko A, en itsekään sitä dementialtani muista!<br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Nukkukaa Hyvin tai Hyvää Yötä!<br />Langetkaa Loveen!<br /><br />]]></summary>
    <published>2008-10-09T13:32:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:45+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/kisumirrit"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/kisumirrit</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[MIRRIT OVAT VALLANNEET ÄLYPÄÄN]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Mirrit ovat todella valttia Älypään blogeissa. Netistä lainatut mirrit ovat suorastaan maanvaiva näissä!  Marroa, Phill Deckeriä ja muutaamaa hauskuuttajaa lukuunottamatta ei juurikaan löydä kiinnostavia juttuja Älypään sivuilta. <br /><br />Vastalauseena mirrivillitykselle olen myös alkanut julkaista<br />(alkanut julkaisemaan, kuten J'J tapaa sanoa) julkisessa  blogissani kisumirrien kuvia. Samoin joissakin valvojankestävissä vuodatus.net-blogeissa.<br /><br />Kertaushan on opintojen äiti. Olen älypäättömän monta kertaa todennut, että kaksi taiteellisesti mitä korkeatasoisinta mirriä sensuroitiin älypäästä JRastin sivuilta. Siitä kyseenalainen kiitos kuuluu valvoja Jumpin'Jackille ja Älypää Oy:n toimitusjohtajalle Juha Niemelle. Vieläkään en saa, vaikka omaan tekijänoikeuden JRasti-blogiin, yli puolen vuoden jälkeen nähdä kirjoituksiani. Kortti on jatkuvasti lukittu. Pyydän kohta Kilon poliisin (=KGP) apuun.<br /><br />Ensimmäinen silloin syrjitty vuoden Mirri isolla ämmällä kuin myös veellä on vuodelta 1966. Se edustaa taidesuuntaa uusi realismi, hienommin nouveau réalisme. Teoksen nimi on - oikeastaan oli - "Hon." Taiteilija on ranskalainen Niki de Saint Phalle - avustajinaan sveitsiläinen Jean Tinquely ja suomalaissyntyinen Per Olof Utvedt.<br /><br />Se toinen Älypään syrjimä taidemaailmassa varsin huomattava Mirri on Jo(h)anna Hiffemanin Mirri vuodelta 1866, tasan 100 vuotta aikaisemmin. Taidesuunta oli  realismi sans nouveau. Teoksen nimi suomeksi on "Maailman alkuperä." Taiteilija on Gustave Courbert, realismisuunnan alullepanija.<br /><br />Pidän Jumppa'Jaskaa ja Juhan'Niemeä melko suurina syntisinä. 'Jaskan alkukirjain voisikin mielestäni hyvinkin olla P. Kuvaisi hyvin hänen kykyään taidekriitikkona! <br /><br />Juha Niemi loi Älypään. Myytyään sen Sanoma Oy:lle tekee hän nyt organisaatiossa kuten Isot Pojat määräävät. Älypään juristi Antti Sipinen  pitää minua älypään pahimpana häirikkönä. <br /><br />Itse puolestani pidän häntä Suomen juristikunnan  pahimpana junttijuristina. Hän mm. antaa Älypää Oy:n rahastaa TV:ssa mielin määrin syyntakeettomia alaikäisiä lapsukaisia!<br /><br />Älypään juristilla ei tunnu olevan tietokaan moraalista tai etiikasta, ei tietoa hyvästä tai pahasta! <br /><br />Onko itselleni kunnia vai häpeä olla "älypään pahin häirikkö" (älypääjuristi Sipipisisen toteamus kirjoituksistani)? Luulen. että häirikköyteni on kunniaksi itselleni. Älypään natsi- tai neuvostohenkinen sensuuri ei ole kunniaksi millekään taholle nykyaikana.<br /><br />Ihmettelen vallan kauhiasti, etteivät valvojat - nuo puhtaan totuuden Torvet ja Tonavat - valvo Älypään johdon epäeettisiä tekemisiä. Missä nyt luuraakaan Jumpin'Jack, tuo Toivakan rivakka jättisuuri lapsinero, joka yrittää baskerillaan  matkia älykkäitä gallialaisia?<br /><br />Mutta näytetäänpä nyt arvattavasti tuon lapsineronkin hyväksynnän saavien mirrien kuvia. J'J joutunee lukemattomien ennakkotapausten perusteella hyväksymään nämä kisumisut, huolimatta siitä, että ne ovatkin ilman vaatteita!<br /><br />Ollaan toki iloisia siitä, että sensuuri on diktatoorisissa valtioissa, kuten Valko-Venäjällä jopa pahempaa kuin Älypäässä. Voinhan nytkin näyttää täällä täysin vapaasti netistä omin luvin lainattuja kissakuvia.<br /><br />Shakki ja Matti! <br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972057.jpg" alt="1972057.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Hyvät kissat voittavat pahat koirakset älypäässä </span><br /><br />Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa ja paljon on julkaistu Älypäässä mirrien kuvia.<br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972060.jpg" alt="1972060.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Kuusitoista mirriä</span><br /><br /> Paljon on myös "juora" pelanut eri pelejä, mutta tähtiä ei ole silti tullut, vaikka on pelaamisen lisäksi julkaissut paljon mirrikuvia! Rekisteröikö Älypää tai sen valvojat eri luokkiin nimimerkit pärstäkertoimen mukaan. Seurataanko blogikirjoittajien mielipiteitä. Tähtiäkö saa ainoastaan "hyvistä" jumppapaskamaisista mielipiteistä? Eikö pelien tuloksilla ole mitään merkitystä?<br /><br />KESTÄISIKÖ ÄLYPÄÄ  VIRANOMAISTARKASTUKSEN?<br /><br />Pitäisikö tasa-arvovaltuutetun tai jonkun muun viranomaistahon vihdoinkin puuttua peliin. <br />Viime sodan jälkeen muuten demarit liimasivat kaikkialle lappusia  "Jo riitää!"<br /><br />Silloin oli kyse kommunistien vastustamisesta. Nyt on kyse monista asioista, mm. syrjinnästä. Yleensä Sanoma Oy (Älypää Oy:n omistaja) herkästi reakoi mm. homojen, lesbolaisten, yms. vähemmistöjen puolesta, varsinkin jos Sanoma Oy voi sillä potkia kilpailijoitaan. <br /><br />Kulttuurin vastustaminen tuntuu kyllä tavattoman oudolta. Herkästi J'J et Co sensuroi, jos lihaa syövä heteromies julkaisee taidetta taidehistoriassa kautta aikain suositummasta aiheesta eli naisvartalosta! Varmaan  Milon Venuskin jäisi Älypäässä (muuten; mikä nimi) julkaisematta.<br /> <br />Mennään kuitenkin maallisimpiin aiheisiin. <br />Teen taas vakiintuneen tapaan kymysyksiä.<br />Näette neljä kaunista valokuvaa. Niistä kaksi on kuvia presidentin rouvista. Yksi on Miss Universum 1952. Ja yksi on viulunsoittaja matolla huhtikuussa 1998.<br />KYMYSYS:<br />KUKA NÄISTÄ NELJÄSTÄ KAUNOTTARISTA EDUSTAA RANSKALAISTA NAISKAUNEUTTA JA ELEGANSSIA?<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972054.jpg" alt="1972054.jpg" /><br />A    MISS UNIVERSUM 1952 ARMI KUUSELA<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972062.jpg" alt="1972062.jpg" /><br />B     VIULUNSOITTAJA MATOLLA  04. 1998<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972053.jpg" alt="1972053.jpg" /><br />C    MADAME PRESIDENT CARLA SARKOZY<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1972061.jpg" alt="1972061.jpg" />   <br />D      MRS PRESIDENT JACQUELINE KENNEDY<br />         <br />Ja sitten oikea VATSAUS.<br /><br />Ce on tietinkin jo tradition mukaankin Cee. Cen te varmaan arvasittekin. Ceehän on Carla Sarkozy, Jacqueline Kennedyn kollega eli presidentin rouva.<br /><br />Minikysymys vielä:<br />Jos Kuuban kriisi 15. 10. 1962 olisi päättynyt päinvastoin, mikä olisi kirjoitettu historian kirjoissa toisin?<br /><br />Ja vastaus minikysymykseen: <br />Aristoteles Onassis ei olisi nainut Nikita Hrutsevin leskeä!<br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Huvia Öitä tai Nuckukaa Hyvin!<br />Langetkaa Loveen!<br /> ]]></summary>
    <published>2008-10-09T13:19:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:47+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/mirrit-ovat-vallanneet-alypaan"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/10/mirrit-ovat-vallanneet-alypaan</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[LEHDISTÄ LAINATTUA  , UUSI SUOMI 05. 09. 08  ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1886480.jpg" alt="1886480.jpg" /><br /><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">KAHVI</span><br style="font-weight:bold;" /> <br />Jarmo Virmavirta <br />Julkaistu: Uusi Suomi 5.9.2008<br /><br />Matkailu avartaa. Pari kolme lisäkiloa elopainoon viikon matkalla ei ole harvinaista. Ihmekös tuo, ulkomailla ruoka on halvempaa ja parempaa kuin Suomessa.<br />Äskeisellä Pariisin matkallani avartui kuitenkin enemmän tietoisuus kuin elopaino. Päätin kirjoittaa teemasta, joka on pitkään askarruttanut mieltä: Suomessa juodaan maailman huonointa ja kalleinta kahvia. Kaiken lisäksi sitä juodaan eniten maailmassa. Ja vielä vapaaehtoisesti, niinkö?<br /><br />Suurin ero muun maailman ja Suomen kahvin välillä on, että muualla kahvi tarjotaan tuoreena. Se pätee jopa Tallinnan kahviin, eikä virolaisilla ole samaa kahvinjuonnin pitkää perinnettä kuin suomalaisilla. Virolaisten peruskahvi, masiinakohvi, tehdään asiakkaan silmien edessä kuppi kerrallaan. Tuntikausia lämpölevyllä hautunutta litkua, jonka pinnalla uiskentelee likalauttoja kuin öljyä Englannin kanaalissa, ei tunneta muualla kuin Suomessa. Lajiketarjontakin on runsaampaa. Meillähän ainoa vaihtoehto on huoltoasemakahvi, jota ei edes saaristokonjakilla eli yhden tähden jaloviinallakaan saa parannetuksi. Ehkä ymmärrän jo, miksi vanhat eukot maustoivat kahvinsa suolalla.<br /><br />Olisiko jossakin maa, jossa juodaan vielä huonompaa kahvia kuin Suomessa? Tutkimuskohteideni eksoottisemmasta päästä on Pohjois-Korea, mutta en muista maan kahvista mitään. Ehkä siellä en saanut ollenkaan kahvia. Muistissa ei pitäisi olla kuitenkaan siltä ajalta vikaa, sillä kingseng-juuri, johon siellä tutustuin, parantaa muistia. Jos oikein pinnistän, tuntuu siltä, että entisessä Neuvostoliitossa kahvi oli korkeintaan samaa luokkaa kuin Suomessa. Mutta siinä oli kyseessä kulttuuriero. Venäläiset ovat teenjuojakansaa. Suurelta osin tee tuli Neuvostoliittoon Gruusiasta, joten kiinnostus siihen suuntaan on aina ollut suurta. Gruusia tuotti myös viinejä ja konjakkia, joiden nauttimisessa gruusialaiset ovat olleet yhtä lahjakkaita kuin venäläiset.<br /><br />Kaiken lisäksi Suomessa kahvi kahvilassa maksaa enemmän kuin muualla. Okei, Pariisissa monien kahvilaatujen hinta on melkein Helsingin hinnoissa, mutta Tallinnan parhaissa kahviloissa, kuten Bonapartessa ja Viru-keskuksen kirjakahvilassa kahvi on halvempaa ja parempaa kuin Helsingin ykköspaikassa Ekbergillä. Ekberg on kylläkin omaa luokkaansa suomalaisittain, myös tyyliltään.<br /><br />Tiedän kyllä, että Suomesta löytyy tilastoja, jotka todistavat minun olevan väärässä. Tämä onkin vain asiakkaan mielipide, eikä siis kovin tärkeä. Kaiken lisäksi käytän vielä euroissa kuutosen kertotaulua, joka kuulemma osoittaa muutaman penniä vääriä tuloksia. Kahvin kansainväliseen hintavertailuun se ei kuitenkaan vaikuta, samoissa euroissa se lasketaan Pariisissakin. Mutta mitä alikersantti Lahtinen sanoikaan: menes valittaan herroille, niin laittaa sun eteen kolarit vai mitä perkeleen kaloreita ne on, jotka todistaa, ettei sun voi olla nälkä.<br /><br />Kun on vauhtiin päästy, niin laitetaan samaan pakettiin toinen mieltä painanut seikka. Kaikki mitä kirjoitin kahvista pätee myös leipään. Hyvä yksityinen pikkuleipomo Saint Germainin kaupunginosassa ei ole pariisilaisittain halpa, mutta silti yksikään leipätuote ei maksa yli 3 (kolme) euroa kilo. Stockmannin leipätiskiltä teollisesta taikinasta tehty juntta maksaa aina yli 3 (kolme) euroa. Vain yksi tuote alkaa kakkosella, mutta siinä myydäänkin enemmän ilmaa kuin hyvissä ranskalaisissa, kuohkeissa tuotteissa.<br /><br />Siis toisen kerran: kuinka me tätä kestämme. Siksi kai, ettei ole vaihtoehtoja, samaa kahvi on essolla ja abc:lla. Leipomotoiminta on keskittynyt kahteen, vähittäiskauppa suurin piirtein samoin. Erilaiset ideaparkit ovat viimeisen 50 vuoden aikana tappaneet pikkukaupat. Poliitikot mäyhäävät aukioloajoista, vaikka olisi pitänyt ymmärtää, mihin kaavoilla ollaan menossa. Janne Vapaavuori on ensimmäinen poliitikko, joka on osoittanut ymmärtävänsä, mitä päätökset pitkällä tähtäyksellä merkitsevät. Muualla, Virossakin, pikkukaupatkin ovat auki silloin, kun asiakkaat tarvitsevat palvelua.<br /><br />Demokratiassa joka maassa on sellainen johto, jonka kukin kansa ansaitsee. Suomessa on sen lisäksi sellainen leipä, kahvista puhumattakaan, kuin kansa itse ansaitsee."<br /><br />                                                                                 <br /><br /><span style="font-weight:bold;">Jarmo Virmavirta ei pahastune, vaikka lainaankin hänen Uuden Suomen blogijuttuaan.</span><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">Jarmon veli Reijokin kun oli luokkakaverini aikoinaan. </span><br style="font-weight:bold;" /><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">Jarmon kahvijuttu kun vastaa täysin omia käsityksiäni meikäläisestä huonosta kahvista ja olemattomasta kahvilakulttuurista. </span><br style="font-weight:bold;" /><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">Olemme tuoneet yli 15 vuoden ajan kahvimme Ranskasta. Kunnon ranskalaista paahtoa kun ei edes Stockmannin herkkuosastolta löydä. </span><br style="font-weight:bold;" /><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">Joku Strindbergin kahvila on  vain kalpea aavistus oikeasta kahvilasta. Lähimmät kunnon kahvilat löydämme Tallinnasta. Samoin sieltä voi ostaa kunnon kahvia (kahvijauhoa) halvemmalla kuin Suomesta.</span>]]></summary>
    <published>2008-09-07T13:50:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:50+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/09/lehdista-lainattua-uusi-suomi-05-09-08"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/09/lehdista-lainattua-uusi-suomi-05-09-08</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[ESPOO 550 JA MUITAKIN MERKKIPÄIVIÄ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860452.jpg" alt="1860452.jpg" /><br /><br />27.08.08 oli ilo osallistua Espoon syntypäivien pääjuhlaan Tapiolan kulttuurikeskuksessa. Läsnäoloani siellä kunnioitti mm. Suomen Tasavallan Muumimamma. <br />Kuten hen on jatkuvasti tyrinyt viimeaikoina, nytkin hen antoi juhlayleisön odottaa itseään puoli tuntia.<br /><br />Muuten ohjelma oli korkeatasoista, kuten näille Espoon tilaisuuksille on aina tyypillistä.<br /><br />Espoon katsotaan syntyneen, kun Kirkkonummesta irrottautui Espoon seurakunta v. 1458.<br /><br />Espoon Tapiola on yksi maamme kansallismaisemista. Sen naapurit Otaniemi tekninise korkeakouluineen ja valtion teknisine tutkimuskeskuksineen ja Keilaniemi kansainvälisine teknogiayrityksineen muodostavat pohjoismaiden suurimman teknologiakeskittymän.<br /><br />Siksi oli varsin luonnollista, että Espoon kaupunki, Espoon seurakunnat ja Teknillinen korkeakoulu olivat tilanneet <br />tähän tilaisuuteen juhlakantaatin "SILTA."<br /><br />Juhlaillan ohjelmallinen puoli huipentui espoolaisvoimin tuotettuun ja esitettyyn kolmen huippukuoron kantaesitettyyn kantaattiin, säveltänyt Olli Kortekangas, teksti Claes Andersson. Sen esittivät Candomino, Dominante ja Tapiolan kamarikuoro, johtajinaan Esko Kallio, Seppo Murto ja Hannu Norjanen.<br /><br />Loppuillan menu oli tehty mittojeni mukaan. Vain kahvileivos ja konjakit eivät oikein sopineet diettiini.<br /><br />Kotiin päästyä odotti uusi merkkipäivä, 48. hääpäiväni.<br /><br />Ja kohta lisää merkkipäiviä. 1.9. kuulen Siltakantaatin toistamiseen. Silloin on teknillisen korkeakoulun 100-vuotissynttärit Finlandiatalossa.]]></summary>
    <published>2008-08-28T20:29:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:52+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/espoo-550-ja-muitakin-merkkipaivia"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/espoo-550-ja-muitakin-merkkipaivia</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[MAAILMAN ALKUPERÄ]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Tämä pagina sisältää luonnoksen aikaisemmin JRasti'n blogissa julkaistuun ja sittemmin valvoja Jumpin'Jack'n blogaamaan älypääkorttiin.<br /><br />JRasti-kortti suljettiin jo ennen pääsiäistä. Sen jälkeen <br />lähes kaikki muutkin nimimerkkini. Niitä ei ole avattu pyynnöistäni huolimatta. <br /><br />Jossain vaiheessa Älypää On:n tomutusjohtaja Juha Niemi lupasi aukaista sivuni, jos sieventäisin juttua MAAILMAN ALKUPERÄ. Minulle älypää ei kuitenkaan antanut tilaisuutta siihen.<br /><br />Tässä tulee uusi sievistetty versio. Siinä useimmat <br />Jo(h)anna Hiffemanin mirrit on korvattu "siveämmillä" mirreillä.<br /><br />Nyt se alkaa: 10. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. 0.<br /><br />"Tänään        PÄIVI, PÄIVIKKI<br />Huomenna        URHO    <br /><br />Näiden paginoideni aiheet tulivat eräässä vaiheessa julkaisuajankohdan nimipäivistä.<br />Sitä ennen usein ranskanvuosieni muistiinpanoista.<br /><br />Nyt sain aiheen ranskalaisen arte -televisiokanavan ohjelmasta, jossa esiteltiin saksalaisella perustellisuudella ranskalaisen realistitaidemaalarin Gustave Courbet'n <br />(1819 - 1977) maalaus "Maailman alkuperä - <br />L´Origine du Monde"  vuodelta 1866.<br /><br />Kun nyt lisäksi Suomen estetiikan seura / professorit <br />Pauline von Bonsdorff ja Jyrki Siikonen valitsivat vuoden 2007 esteettiseksi teoksi Mimosa Palen vaaleanpunaisen vaginan, "mobile female monument", paginan aiheeksi vahvistui vagina.<br /><br />JRastia tämä Palen vaaleanpunainen pimppi ei sytyttänyt. En pitänyt sitä edes esteettisenä. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860195.jpg" alt="1860195.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Kaksi- ja puolimetrinen Mimosa Palen vagina.</span><br /><br />Mimosa Pale kehoittaa katsojaa ryömimään sisään pimppiinsä ja syntymään siellä uudestaan. Ei ciitos!<br /><br />V. 1966 sen sijaan kävelin Tukholman Moderna Museetissa kurvikkaan ja muodokkaan selällään reidet levällään makaavan naisen sisään. Ja minkäs muunkaan kuin pimpin kautta. Kyseessä oli silloin Niki de Saint Phallen värikäs "Hon, en katedral."<br /><br />Ranskalaista työteliästä taileilijatarta tässä teoksessa avustivat sveitsiläinen Jean Tinquely, josta myöhemmin tuli myös Nikin puoliso ja suomalaissyntyinen Ruotsissa elämäntyönsä tehnyt Per Olof Ultvedt.<br /><br />Joitain sormia oli myös pelissa Pontus Hunténilla, Moderna Museetin johtajalla.<br /><br />Hon eli rakkaalla suomella Hen oli mittava;  <br />pituus n. 28 m, leveys n. 9 m ja korkeus n. 6 m. Toisen tiedon mukaan  23 m x 9 m x 7 m.<br />Sen sisässä oli mm. elokuvakatsomo, vuoristorata, kultakala-allas ja virvoitusjuoma-automaatti.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860202.jpg" alt="1860202.jpg" /><br /><br /><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860196.jpg" alt="1860196.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Hon työn alla</span><br /><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860186.jpg" alt="1860186.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">Valokuva henen sisäänkäynnistään.</span><br /><br />Mobile female monumentin sanottiin olevan feministisen.<br />Niin sanottiin myös Henestä. <br /><br />Niki de saint Phalle edusti taidesuuntaa "nouvelle realisme," uusi realismi. Hon sisäänkäynteineen oli esillä v. 1966.<br /><br />Sata vuotta aikasemmin esiintyi realismi-niminen taidesuunta, jonka Gustave Courbet pani alulle.<br /><br />Mennään nyt tasan sata vuotta taaksepäin vuoteen 1866. Silloin levitettiin näytille ehkä maailman kuuluisin vittu.<br /><br /> <br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860187.jpg" alt="1860187.jpg" /><br /><span style="font-style:italic;">L’origine du monde</span><br style="font-style:italic;" /><span style="font-style:italic;">Gustave Courbet, 1866</span><br style="font-style:italic;" /><span style="font-style:italic;">Huile sur toile, 46 x 55 cm </span><br style="font-style:italic;" /><span style="font-style:italic;">Paris, Musée d'Orsay </span><br /><br />V*tun komeat raamit, sanoisin. Ranskalaisella arte-kanavalla näiden raamien lisäksi nähtiin lukuisia muita variaatioita<br />Oli eri kehyksiä, oli eri värisävyjä, oli eri pituus / leveys-suhteita. Oli jopa erilaisia tussuja, mm. posliiniversio. <br />Kielitaidottomuudestani johtuen jäi arvoitukseksi, oliko posliiniversio ehta vai manipuloitu.<br /><br />Ylläoleva taideteos - väitän sen olevan esteettistä taidetta Mimosa Palen pimpistä poiketen - on näytillä Pariisin kuulussa d' Orsayn museossa.<br /><br />Maalauksesta Courbet teki monta versiota, jotka vain hyvin vähän poikkeavat toisistaan. Mitat vaihtelevat vähän, samoin värisävyt. <br /><br />Seuraavassa yksityiskohta d' Orsayn maalauksesta: <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860188.jpg" alt="1860188.jpg" /><br /><br /><br />Näin herkullinen kuva tietenkin haastaa vaikkapa pilapiirtäjät ja kuvamanipuloijat. Tässä yksi esimerkki. <br />Ranskan presidentti Sarko otti eron vaimostaan tai päinvastoin. Nyt Sarko hilluu entisen alusvaatemallin kanssa. Ja sekös pilailijoita riemastuttaa:<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Originaalikuva "L'Origin du Monde" on korvattu toisella mirrillä.</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860194.jpg" alt="1860194.jpg" /><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Originaaliissa  Sarko oli istutettu kosteaan maaperään.</span><br style="font-weight:bold;" /><span style="font-weight:bold;">Korvaavassa kuvassa esiintyy Maija-tyttäreni siamilainen mirri Windstar Hailie´s Song SIA n 21 "Minni"</span><br />ruskeatabbynaamio siamilainen naaras<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Originaalikuva "L'Origin du Monde" on korvattu kirkkoveneen  kuvalla</span><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860191.jpg" alt="1860191.jpg" /><br /> <br /><span style="font-weight:bold;">Kuvassa suomalainen kirkkovene.</span><br /><br /><br />Olen käynyt useinkin Musée d´Orsayssa. En muista taulusta siellä olevan kuin vain yhden version. Ylläolevan taulun mitat ovat 50 cm x 59 cm, d'Orsayn taulun 46 cm x 55 cm.<br />Vaaleanpunainen versio alla on kai feministinen.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Originaalikuva "L'Origin du Monde" on korvattu ristilukkihämähäkillä, joka on väärinpäin.</span><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1860190.jpg" alt="1860190.jpg" /><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kuvassa on hämähäkki väärinpäin.</span><br /><br />Seuraavaksi tauluun liittyvä kymysys.<br /><br />MIKÄ PARHAITEN LIITTYY AIHEESEEN?"<br /><br />A   GOURMANDISE    herkuttelu<br />B   GOURMET            herkkusuu<br />C   COURBET            ko. taiteilija<br />D   GOURDIN            keppi, sauva<br /><br />Kaikki jollain lailla liittyvät enemmän tai vähemmän aiheeseen. Oikea vatsaus on kuitenkin cee eli taiteilija Courbet. <br /><br />    <br />Olisin voinut myös kysyä; mikä ei kuulu joukkoon.<br />Sama vatsaus pätee siinäkin.<br />Courbetin alkukirjain on cee, kun muissa se on gee.<br /><br />Gustave Courbet ei useiden muiden aikalaistensa taiteilijoiden tapaan kuollut kuppaan, vaan ihan <br />siveellisesti viinaan. Päivi Räsänen* voisi näinollen ottaa Courbet'n esimerkiksi alkoholijuomien kiroista.<br /><br />*  ks. pagina 29.10.07.°<br /><br />Lainaus loppui. <br /><br />Muuten olen sitä mieltä, että Älypään valvojista oli hyötyä, jos he kiinnittäisivät huomionsa Suomen suurimman tietovisan rikollisuutta lähentevään pikkulasten rahastamiseen televisiossa. Älypään tietovisa kysyi:<br />MIKÄ VALTIO ON RUOTSIN LÄNSINAAPURI? <br />A.    NORJA    <br />B.    SUOMI<br />C.    BELGIA<br />D.    ISLANTI<br /><br />Ei yksikään 16:sta lapsesta tiennyt Norjan sijaintia.<br /><br />Jumpin'Jack Siveyden Sipuliuden sijasta voisi alkaa valvoa oikeasti. Eikä alkaa valvomaan, kuten usein  tapaa väärinkäyttää äidinkieltämme luulotellussa viisaudessaan.<br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Hyviä Öitä Hyvät Ystävät tai Nukkukaa Hyvin!<br />Langetkaa Loveen! <br />]]></summary>
    <published>2008-08-28T19:00:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:54+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/maailman-alkupera"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/maailman-alkupera</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[PEPUT & HEPUT]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Peput saavat heppujen hormoninit yleensä hyrräämään. Ei tosin poikavauvojen, jotka ovat vielä siinä iässä, jossa ollaan enempi tissien perään. Mutta kun pojille karttuu ikää, naisten takapää tulee etupäässä enempi kiinnostuksen kohteeksi.<br /><br />Muutenkin naiset ajattelevat ei lailla kuin miehet. Siitä olkoon esimerkkinä seuraava PariMatch-lehden kuva.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-4.vuodatus.net/g/62258/1840236.jpg" alt="1840236.jpg" /><br /><br />Nainen ajattelee toisin kuin mies.<br /><br /><br />Mennäänkin heti KYMYSYSosioon.<br /><br />KYMYSYS:<br /><br /><br />MIKÄ PEPUISTA A, B, C VAI D <br />ON ANNA KOURNIKOVAN?<br /><br /><br />A<br /><img src="https://vuodatus-media-1.vuodatus.net/g/62258/1828758.jpg" alt="1828758.jpg" /><br /><br /><br />B<br /><img src="https://vuodatus-media-1.vuodatus.net/g/62258/1828762.jpg" alt="1828762.jpg" /><br /><br /><br />C<br /><img src="https://vuodatus-media-1.vuodatus.net/g/62258/1828764.jpg" alt="1828764.jpg" /><br /><br /><br />D<br /><img src="https://vuodatus-media-1.vuodatus.net/g/62258/1828766.jpg" alt="1828766.jpg" /><br /><br /><br />VATSAUS:<br />Tennistähti Anna Kournikovan timmikäs pylly on cee eli C.<br /><br />Muut pyllyt ovat:<br />A: Jennifer Aniston, tuttu mm. TV-sarjasta Frendit.<br />B: Kuvan pylly löytyy hautapatsaasta Hietaniemen hautausmaalta.<br />D: Pylly kuuluu venäispankin ExpoBank johtajattarien tyttökalenteriin Miss Februaryna.<br /><br />Rauhaa tai Rakkautta!<br />Nukkukaa Hyvin tai Hyviä Öitä!<br />Langetkaa Loveen!<br /><br />]]></summary>
    <published>2008-08-21T12:02:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:56+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/peput-heput"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/peput-heput</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[VANHA KOIRAS OPPII HUONOSTI TEMPPUJA]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Niin sanotaan. Ja onhan tällä sanonnalla melkein yhtä vinha perä kuin Jennifer Lopezilla.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-3.vuodatus.net/g/62258/1762952.jpg" alt="1762952.jpg" /><br />Jennifer Lopezin vinha perä<br /><br />Tämän jutun otsikko kertoo sen surullisen totuuden, että vanha koiras joutuu kovasti harjoittelemaan oppiakseen uuden tempun. Ensimmäisellä kerralla en oppinut, miten tietty temppu tehdään. Nyt harjoittelen tätä temppua ilman teknistä avustajaa.<br /><br />Kohta 73 täyttävä 80 %:n koirasinvaliidi ei pysty enää käyttämään muita kuin etusormiaan. Tietokoneen näppäimet kun ovat sellaisia, että niitä ei pysty hoitamaan esim. kielellä, kuten joitakin suunnattoman paljon herkempiä näppäimiä.<br /><br />Pyydän nyt anteeksi sekä Älypäältä että lukijoiltani.<br /><br />Älypäältä siksi, että JurmRasti-blogi on päässyt sittenkin blogilistalle. Epäilin väärin pärstäkerroinsensuuria Älypäässä. <br /><br />Lukijoille anteeksipyntö sen vuoksi, että julkaisen tässä paginassa aikaisempaa aineistoa, joka on osalle lukijoistani jo tuttua. <br /><br />Huomasin, että lukitussa paginassani "Jimmy Jump ja sensuuri" Ranskan madame presidentin eli Carla Brunin arvokas taidevalokuva ei näkynyt. Näkyi sentään netiketin näköjään edellyttämä(?) teksti "kuvaaja tunnettu." Netiketin mukaan on hyvähsyttävää myös teksti "kuvaaja tuntematon." Nyt se oli kuitenkin hyvin tunnettu Michel Comte.<br /><br />Paikkaan nyt aikaisemman virheeni.<br /><br />Esteettisessä mielessä ei olisi mitään aihetta julkaista tässä presidentti Halosen prinssipuolison kuvaa. Pääministeri Vanhasenkin "Grace Kelly" kalpenee Carlan rinnoilla. Eikä juurikaan ole tietoa Tanja Karpelan tämänpäiväisestä sala- tai julkkurakkaasta tai sen veneerisestä leikkikalusta eli veneestä.<br /><br />KYMYSYS:<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-3.vuodatus.net/g/62258/1656093.jpg" alt="1656093.jpg" /><br /><br />(kuvaaja: tunnettu Michel Comte)<br /><br />KUVASSA ON?<br /><br />A    KUNINGATAR<br /><br />B    PRESIDENTTI<br /><br />C    PRESIDENTIN ROUVA<br /><br />D    PRINSESSA<br /><br />VATSAUS on jälleen kerran Cee. Kuva esittää <br />madame Sarkozya, Ranskan presidentin rouvaa - Carlaa. Matti ja "Reisi Kelli" syövät kohta lounasta carlan seurassa Elysée-palatsissa.<br /><br />Arvostettu Christie's-huutokauppa on ottanut kaupattavaksi valokuvan, jossa Carla Bruni poseeraa ehkä täysin ilkosillaan.<br />Mustavalkoinen taidekuva on valokuvaaja Michel Comten käsialaa. Se on otettu vuonna 1993.<br /><br />KYMYSYS 2<br />ONKO VALOKUVASSA CARLAN PEUKALOIDEN ALAPUOLELLA NÄKYVÄ MUSTA KOLMIO <br />A    CARLAN MUSTAT NIMETTÖMÄT?<br />B    CARLAN MUSTA BIKINIEN ALAOSA?<br />C    CARLAN MUSTA HÄPYKARVOITUS?<br />D    CARLAN MUSTIA PERS'KÄRPÄSIÄ?<br /><br />En oleta saavani teiltä vastausta kymysykseeni. Yleensä oikea vatsaus on ollut C niinku Carla. Nyt luulen, että vain Carla Bruni ja niinku Michel Comte tietävät sen ainoan oikean vatsauksen.<br /><br />KYMYSYS 3<br /><br />SAAKO MATTI<br /><br />A    UUNIPERUNAA?<br /><br />B    NUKKUA HYVIN?<br /><br />C        KELLIÄ VUOTEESSA?<br /><br />D        LANKETA LOVEEN?<br /><br />Vastausta en tiedä. Sensijaan Matti vanhaan tietää.<br /><br /><br />Rauhaa ja Rakkautta!<br />Nukkukaa Hyvin tai Hyviä Öitä!<br />Langetkaa Loveen!]]></summary>
    <published>2008-08-21T11:58:00+03:00</published>
    <updated>2019-10-01T12:47:58+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/vanha-koiras-oppii-huonosti-temppuja"/>
    <id>https://juora2.vuodatus.net/lue/2008/08/vanha-koiras-oppii-huonosti-temppuja</id>
    <author>
      <name>juora2</name>
      <uri>https://juora2.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
